Brysselistä Hämeeseen – Politiikasta pelikentille -webinaari
HIME-hanke järjesti Ilmastoviisautta Brysselistä Hämeeseen – Politiikasta pelikentille -webinaarin 2.2.2021 verkossa teemalla ilmastoviisas metsä- ja maatalous. Puhujina webinaarissa oli laaja kanta alan erilaisia asiantuntijoita ja nimensä mukaisesti webinaarin puheenvuoroissa kuultiinkin kokemuksia niin EU-politiikan kuin myös maaseutuyrittäjyyden näkökulmasta.
Paikalla oli lähes 70 osallistujaa. Halukkaat saivat esittää alustajille kysymyksiä sekä osallistua mielipidekyselyihin Slido-alustalla. Osallistujajakaumaa kartoitettiin alla olevalla kyselyllä.
Petri Sarvamaa, Euroopan parlamentin jäsen MEP
”EU-politiikan ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vaikutukset Suomeen ja suomalaisiin metsiin”
Webinaarin ensimmäisenä puhujana toimi europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Sarvamaa kertoi näkemyksiään EU-politiikan ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vaikutuksista suomalaiseen metsätalouteen. Puheessaan Sarvamaa painotti metsien ja metsätalouden merkitystä koko Euroopan tasolla. Euroopan maa-alasta 43 % on metsää ja metsätalous työllistää suoraan noin 0,5 sekä välillisesti 2,6 miljoonaa ihmistä. Sarvamaan mielestä metsiin liittyvän päätöksenteon tulisi pysyä kansallisella tasolla, vaikka komissiossa toistuvasti keskustellaankin EU:n toimivallan kasvattamista metsien osalta. Euroopan komissiossa on uuden Green deal -sopimuksen pohjalta valmisteilla lukuisia erilaisia aloitteita, joilla tulee olemaan merkitystä kansallisen tason päätöksen tekoon. Muun muassa LULUCF-asetus avataan uudelleen käsittelyyn. Sarvamaa peräänkuulutti EU-tasolle kokonaisvaltaista tarkastelua, joka huomioisi metsätalouden kaikki kestävyysnäkökulmat. Hänen mielestään nykyisessä keskustelussa on liikaa vastakkainasettelua luonnon monimuotoisuuden ja suojelun osalta verrattuna metsätalouden mahdollisuuksiin. Sarvamaa painotti, ettei metsiä tulisi nähdä pelkästään hiilinieluina ja että myös muut sektorit on saatava mukaan vähentämään fossiilisia päästöjä. Sarvamaan mukaan EU:n tasolla on kolme metsäistä maata, jotka edistävät biotalousnäkökulmaa ja sen mahdollisuuksia: Suomi, Ruotsi ja Itävalta. EU:n päätöksenteossa kuitenkin nämä maat vastaavat vain pientä osaa EU:n väestöstä, joten niiden vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.
Kuulijoille Sarvamaa esitti seuraavan kysymyksen:
Jari Hynynen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus Metsänhoito
”Metsien hiilinielut”
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen jatkoi webinaaria esityksellään metsien hiilinieluista. Esityksessään Hynynen painotti, että metsien käsittelyssä tehtävät päätökset ovat kompromisseja niin hiilinielujen kasvattamisen kuin luonnonvarojen käytön lisäämisen suhteen. Hynynen esitti esityksessään laskelman, jossa oli vertailtu valtakunnan tasolla hakkuiden ja metsien kasvun lisäämiseen tähtäävien hoitotoimenpiteiden nykytilannetta sekä tilannetta, jossa hakkuut säilyvät nykyisellään, mutta hoitotoimenpiteitä tehostetaan. Laskelmat näyttivät, että metsien hiilivarastoon ei tullut suurta muutosta, mutta hiilinieluihin oli tehostetulla hoidolla kasvattava vaikutus. Toinen esimerkkilaskelma oli tehty kiertoajan kasvattamisen vaikutuksista valtakunnallisesti. Kasvattamalla kiertoaikaa 5–15 vuotta, olisi vaikutus hiilivarastoon ja nieluihin positiivinen ja merkittävä. Tällä olisi kuitenkin negatiivisia vaikutuksia talouteen, hakkuukertymät ja kantorahatulot laskisivat keskimäärin 30 %. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ei tutkimustulosten perusteella lisää hiilensidontaa tai hiilivarastoa kivennäismailla. Tämä johtuu siitä, että puustoa täytyy kasvattaa harvana taimettumisen takaamiseksi. Suomessa metsien rooli kasvihuonekaasujen sitojana on merkittävä, noin kolmannes kaikista hiilidioksidipäästöistä sitoutuu metsiin. Koska korpikuusikon turpeessa voi olla jopa viisikertaa enemmän hiiltä kuin puustoon sitoutuneena, voi jatkuvapeitteinen kasvatus korvata kunnostusojituksen korpimailla. Tämä ehkäisee pohjaveden pinnan laskua, turpeen maatumista sekä maatumisesta johtuvia hiilidioksidipäästöjä. Hynysen esityksen pääset lataamaan tästä.
Yleisökysymykseksi Hynynen nosti ”Pitäisikö mielestäsi Suomen metsien hiilinielua nykyisestään lisätä?”.
Jouni Rantala, elinkeinopäällikkö Hämeet, Suomen Metsäkeskus
”Metsitystuki avoimen maan metsittämiseksi vuodesta 2021 alkaen”
Jari Hynysen esityksestä jatkoi Suomen metsäkeskuksen eteläisen palvelualueen elinkeinopäällikköä Jouni Rantala. Rantala esitteli avoimen maan metsittämisen metsitystukea. Vuoden 2021 alusta voimaan tullut metsitystuki puuttomien alueiden metsittämiseen. Tuki edesauttaa hiilensidonnan tehostamista ja pyrkii kompensoimaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä. Tukijärjestelmä on määräaikainen, voimassa 2023 loppuun saakka. Tukea voidaan hakea Suomen metsäkeskuksen hakupalvelun kautta 1.3 alkaen. Tukeen ovat oikeutettuja yksityiset maanomistajat. Tuettavan alueen pinta-alan vähimmäisvaatimus on 0,5 ha. Alue ei saa olla viljelykäytössä ts. sille ei ole maksettu viljelystukia vuoden 2019 jälkeen. Tuki on hehtaariperusteinen ja kaksivaiheinen. Tukea maksetaan metsityksestä aiheutuviin kuluihin, ja metsän kasvuun lähdön varmistaviin hoitokuluihin. Hoitopalkkiota voidaan hakea neljä ja kahdeksan vuotta metsityksen jälkeen tapahtuviin varhaishoitotoimenpiteisiin. Sekä toimijoita että maanomistajia koulutetaan uuden tukimuodon hyödyntämiseen, esim. toimijoille suunnattu koulutus 9.2.2021 Metsäkeskuksen tuottamana webinaarina. Maanomistajille HIME-hankkeella tuottama joutoalueiden metsityswebinaari 15.4.2021 sivuaa myös metsitystukea. Rantalan esityksen pääset lataamaan tästä.
Yleisölle Rantala esitti seuraavan kysymyksen:
Jari Eerola, maatalousyrittäjä, Hämeenlinna
”Peltomaan hiilensidonta”
Seuraavassa puheenvuorossa hämäläinen maatalousyrittäjä Jari Eerola piti esityksensä peltomaan hiilensidonnasta. Eerolan omalla tilalla kasvatetaan nautoja ja viljellään viljelykasveja. Eerola painotti esityksessään, että maaperän hiilensidonnalla on merkittävä potentiaali ja sieltä on saatavissa merkittäviä tekoja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tämä tapahtuu hiiltä sitovalla viljelytekniikalla. Setälä-Eerolan tila on ollut mukana Baltic Sea Action Group -ryhmän toiminnassa vuodesta 2019 lähtien. BSAG tekee kenttätutkimusta yhteistyössä noin sadan tilan kanssa ympäri Suomen. Eerolan tilalta on yksi peltolohko mukana BSAG:n tutkimuksissa, jolla seurataan viiden vuoden tarkastelujaksolla multavuuden kehitystä hiiliviljely- tai ts. ennallistavia menetelmiä käyttämällä. Erilaisia tutkittavia keinoja ovat mm. monilajiviljely, niittokorkeuden säätely, viljelykierto ja kultivoinnin kehittäminen. Eerolan esityksen pääset lataamaan tästä.
Yleisöltä Eerola kysyi tavoista innostaa viljelijöitä sitomaan lisää hiiltä peltomaihin:
Auli Hirvonen, maisema-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi
”Hiilinielujen kasvattaminen luonnon monimuotoisuutta tukemalla”
Viimeisenä puhujana webinaarissa esiintyi Proagria Etelä-Suomen maisema-asiantuntija Auli Hirvonen. Esityksessään Hirvonen painotti, etteivät luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ja hiilinielujen kasvattaminen ole toisiaan poissulkevia asioita, sillä esimerkiksi myös niityt ja kedot toimivat hiilensitojina. Huomattavaa olisi, että ns. joutoalueilla on myös muuta kuin metsityspotentiaalia. Muun muassa niityt ja kedot toimivat myös elinympäristöinä uhanalaisille lajeille. Metsitettäviä alueita on tosi paljon, mutta niiden joukossa on myös maisemahelmiä, jotka tulisi säästää. Yhteistyötä sekä metsäalan asiantuntijoiden että maatalousalan asiantuntijoiden kesken tulisikin Hirvosen mukaan lisätä. Niittyjen ja ketojen suojelemiseen ja kunnostamiseen on mahdollista tehdä ympäristösopimus, joka on noin 450 €/v. Sopimuksessa on listattu kunnostamistoimia em. alueille, joita ovat mm. niitto, laidunnus ja raivaus. Ympäristösopimuksen rinnalla on nyt myös HELMI-ohjelma, josta ohjataan resursseja elinympäristöjen kunnostamiseen ja suojeluun. Hirvosen esityksen pääset lataamaan tästä.
Esityksensä päätteeksi Hirvonen kysyi yleisöltä seuraavan kysymyksen:
